Kelan etuuksiin tuli lukuisia muutoksia vuodenvaihteessa
Vuoden 2023 alussa astui voimaan useita muutoksia Kela-korvauksiin. Alla kattava kooste muutoksista.
Perhe-etuuksiin korotuksia
Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä on nyt 31,99 e/pv (aiemmin 30,71 e/pv).
Kansaneläkeindeksiin sidottujen lastenhoidon tukien euromäärät suurenivat 4,2 %.
Yksityisen hoidon tuen hoitolisään tuli tuli indeksikorotus ja täyttä määrää korotetaan 100 eurolla 1.3.2023 alkaen. Hoitolisän enimmäismäärä on nyt 161,69 e/kk (aiemmin 155,24 e/kk) ja 1.3.2023 alkaen 265,85 e/kk.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousi 5 eurolla per kuukausi tämän vuoden ajaksi, ja on 68,30 e/kk (aiemmin 63,30 e/kk).
Elatustukea ja elatusapua korotettiin elinkustannusindeksin mukaan 8,33 %.
Elatusvelvollinen voi nyt saada maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1263,43 e/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 315,86 e/kk. Aiemmin määrät olivat 1 166,29 e/kk ja 291,57 e/kk.
Opintotukeen muutoksia ja korotuksia
Opintotuen vuositulorajat ovat noin 20 % suuremmat kuin vuonna 2022.
Opintorahaa korotetaan 1.8. alkaen kansaneläkeindeksin perusteella 4,2 %.
Opintorahan huoltajakorotukseen tuli 10 euron korotus ja siihen tulee myös indeksikorotus 1.8.2023 alkaen. Huoltajakorotus on nyt 117,17 e/kk (aiemmin 107,17 e/kk) ja 1.8.2023 alkaen 122,05 e/kk.
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen tuli 0,25 euron korotus, joten se on nyt 2,55 euroa aterialta.
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu suurenee yhdellä eurolla lukukaudessa
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksu suureni 35,80 eurosta 36,80 euroon lukukaudessa. Opiskelijalle ei lähetetä laskua, vaan opiskelijan täytyy maksaa maksu oma-aloitteisesti OmaKelassa.
Työttömyysturvassa muutoksia ja korotuksia
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suureni 37,21 euroon päivässä vuonna 2023 (aiemmin 34,50 e/pv). Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenivat. Työttömyysetuuden korotusosa on 5,29 e/pv (aiemmin 5,08 e/pv).
Vuoden 2023 lapsikorotusten määriin on laskettu vuodenvaihteen 4,2 %:n indeksikorotus ja lisäksi ylimääräinen 20 prosentin korotus, joka on voimassa 31.12.2023 asti.
Uutta muutosturvarahaa voivat hakea 55 vuotta täyttäneet, tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut työntekijät, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan ja joilla on vähintään viiden vuoden työhistoria irtisanovan työnantajan palveluksessa.
Työttömyyspäivärahan lisäpäivien ikäraja nousi vuonna 1963 syntyneillä 61–62 vuodesta 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen. Lisäpäivämahdollisuus poistui kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Lisäpäivien maksaminen päättyy kaikilta ikäluokilta vuonna 2030.
Opiskelu työttömyysaikana helpottui. Esimerkiksi lyhyehköt kurssit, pätevöitymiskoulutukset ja kansalaisopiston opinnot eivät vaikuta työttömyysetuuden saamiseen. Myöskään opinnot, jotka suoritetaan työllistymistä edistävän palvelun osana, eivät vaikuta oikeuteen saada työttömyysetuutta.
Toimeentulotuen perusosaan korotus
Toimeentulotukea korotettiin vuoden alussa kansaneläkeindeksin mukaisesti 4,2 %:lla, eli esimerkiksi yksinasuvan perusosa nousi 22,14 eurolla 555,11 euroon kuukaudessa.
Alle 18-vuotiaan perusosaa korotettiin 10 %:lla vuoden 2023 ajaksi, jolloin lapsen perusosan määrä toimeentulotuessa on 327,51–421,88 e/kk. Perusosan määrään vaikuttavat lapsen ikä ja sisarusten määrä.
Yleisessä asumistuessa hyväksyttäviin lämmitysmenoihin 57 prosentin korotus
Erillisten lämmityskustannusten ja omakotitalon hoitomenojen normeja korotettiin 57 %:lla vuoden 2022 tasoon verrattuna. Yhden henkilön ruokakunnassa erikseen maksettavien lämmityskulujen yläraja on 66 e/kk. Jos ruokakuntaan kuuluu useampi henkilö, yläraja on nyt 22 euroa enemmän jokaista lisähenkilöä kohden.
Asumistuen perusomavastuu pieneni, eli esimerkiksi yksin asuvalla ei ole nyt perusomavastuuta lainkaan, jos hänen tulonsa ovat enintään 801 e/kk (aiemmin 746 e/kk).
Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavat asumismenot nousivat selvästi
Eläkkeensaajan lämmityskustannuksia hyväksytään 2,07–2,35 e/kk neliömetriä kohden (aiemmin 1,32–1,60 e/kk/m2).
Eläkkeensaajan asumistuessa asumismenoina huomioon otettavat vesikustannukset nousivat 32,40 euroon kuukaudessa henkilöä kohden (aiemmin 30,05 e/hlö). Omakotitalon kuukausittaisia kunnossapitokustannuksia hyväksytään 47,84 e (aiemmin 44,37 e).
Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenivat 7,8 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä.
Korotuksia eläkkeisiin
Täysimääräinen kansaneläke on nyt yksin asuvalle 732,67 e/kk ja parisuhteessa elävälle 654,13 e/kk (aiemmin 703,45 e/kk ja 628,03 e/kk).
Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 922,42 e/kk (aiemmin 885,63 e/kk).
Myös muihin eläkkeisiin tuli 4,2 %:n indeksikorotus.
Työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen saaja voi ansaita aikaisempaa enemmän ilman, että työkyvyttömyyseläke täytyy jättää lepäämään. Työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi vuonna 2023 ansaita 922,42 e/kk ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen tai takuueläkkeen maksun jatkumiseen.
Väliaikainen sähkötuki
Sähkövähennykseen on oikeus, kun kotitalouden sähköenergiamenot ovat yli 2 000 euroa tammi–huhtikuun aikana ja veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen. Jos veroja ei kerry pienien tulojen vuoksi riittävästi, Kelasta voi hakea väliaikaista sähkötukea. Sähkötuen omavastuu on 400 e/kk.
Korotuksia vammaisetuuksiin
Vammaistuet suurenivat indeksitarkistusten myötä 4,2 %.
Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset muuttuvat
1.1.2023 alkaen valtaosa yksityislääkärin määräämien tutkimusten ja hoidon kustannuksien korvauksista poistui. Korvaus säilyy niissä yksityisen sairaanhoidon tutkimus- ja hoitotoimenpiteissä, jotka koskevat mielenterveyden tai suun hoitoa ja jotka on määrännyt psykiatrian erikoislääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri tai hammaslääkäri. Korvauksen saa myös psykologin tekemistä tutkimuksista. Myös yksityislääkärin vastaanottokäynneistä voi edelleen saada Kela-korvausta. Jatkossa kaikista yleis- ja erikoislääkärien vastaanottokäynneistä saa samansuuruisen korvauksen. Korvaus on 8 euroa. Korvaus on kuitenkin suurempi, jos hoidon on antanut psykiatrian erikoislääkäri tai erikoishammaslääkäri.
Kela korvaa asiakkaan matkoja yksityiseen sairaanhoitoon vain, jos siellä annettu hoito on Kela-korvattavaa.
Lääkekatto pysyy ennallaan
Lääkekustannusten vuosiomavastuu (lääkekatto) jäädytettiin 592,16 euroon.
Sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan korotuksia ja muutoksia
Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä suureni ja on nyt 31,99 e/pv (aiemmin 30,71 e/pv).
Myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha suureni, ja on nyt 36,91 e/pv (aiemmin 35,43 e/pv).
Osasairauspäivärahan saamisen edellytykset muuttuvat ja enimmäisaika piteni 120 arkipäivästä 150 arkipäivään.
Kuntoutusrahaa voi nyt hakea aiempaa joustavammin ka hakuaika piteni 4 kuukaudesta 6 kuukauteen.
Matkakorvauksissa uusia käytäntöjä
Matkojen vuosiomavastuukortista luovuttiin. Kela ei enää lähetä erillistä omavastuukorttia osoituksena vuosiomavastuun (300 e) täyttymisestä. Omavastuu yhteen suuntaan tehdyltä matkalta on 25 euroa.
Kela korvaa asiakkaiden matkoja yleensä lähimpään terveydenhuollon hoitopaikkaan. Jos asiakas kuitenkin hakeutuu hoitoon hyvinvointialueen antamalla maksusitoumuksella tai palvelusetelillä, Kela korvaa matkan sinne, mistä asiakas hankkii hoidon. Jos asiakas valitsee hoitopaikkansa terveydenhoitolain valinnanvapauden perusteella, matkoja korvataan rajoitetusti.
Kela korvaa matkoja yksityiseen terveydenhuoltoon nyt vain, jos siellä saatu hoito on Kela-korvattavaa.
Osa tukien koronamuutoksista jatkuu vuonna 2023
Kela jatkaa koronarokotteen ottamisesta aiheutuvien matkakustannusten korvaamista 30.6.2023 asti. Myös koronatestiin tehdystä matkasta saa korvauksen. Matkat korvataan samalla tavalla kuin muut terveydenhuollon palveluihin tehdyt matkat.
Kela-korvaus yksityisessä terveydenhuollossa tehtävästä PCR-testistä on edelleen 100 euroa ja antigeenitestistä 36 euroa. Korvausta voi saada 30.6.2023 asti. Muita koronatartunnan toteamiseksi tehtäviä tutkimuksia Kela ei enää korvaa.
Tartuntatautipäivärahan väliaikaiset muutokset päättyivät
Tartuntapäivärahan myöntämistä koskevat väliaikaiset muutokset päättyivät 31.12.2022. Tartuntatautipäivärahan saaminen edellyttää nyt taas tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemää päätöstä, eikä tartuntatautipäivärahaa voi enää saada muun lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan kirjoittaman todistuksen perusteella.
Suomessa työskentelevän sosiaaliturvan ansioraja nousee
Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia. Oikeus etuuksiin alkaa, jos ansaitsee vähintään 800,15 e/kk (aiemmin 767,98 e/kk). Tuloraja vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan kuukausimäärää. Kelan etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy.
Lähde ja kuva: Kela
