Tiedätkö mitä eroa on kuntoarviolla ja kuntotutkimuksella? Kattava opas selvittää sisäilmatutkimusten salat
Asuntojen huonosta sisäilmasta on ollut paljon puhetta sairauksien aiheuttajana sekä asuntokauppojen peruuttajana. Asuntokauppoja on purettu jopa toistasataa tuhatta maksaneiden oikeudenkäyntien jälkeen.
Miten sisäilmaa pitäisi tutkia ja mikä ero on esim. kuntoarviolla ja kuntotutkimuksella? Senaatti-kiinteistöjen sisäolosuhteiden erityisasiantuntijat Anne Korpi ja Risse Koponen ovat laatineet näihin kysymyksiin pureutuvan oppaan.
Opas on suunnattu niin suurelle yleisölle kuin ammattimaisille kiinteistönomistajillekin, jotka pyrkivät saamaan käsityksen rakennustensa kunnosta ja sisäilman laadusta. Esim. mökki- tai asuntokauppojen yhteydessä mahdollisesti hyödynnettävien eri mittausten ja tutkimusten välisten erojen hahmottamiseen voi saada tästä oppaasta apua. Aina täytyy myös varmistaa, että selvitystä tai tutkimusta tekevällä henkilöllä on siihen tarvittava pätevyys.
Kiinteistötutkimukset – tiivis tietopaketti…
Homekoiratutkimus
Homekoiratutkimus on aineita rikkomaton kuntoarviomenetelmä, jossa mikrobiperäisille hajuille koulutetun koiran avulla paikallistetaan mikrobiperäisten hajujen
olemassaolo tai niiden vuotoreitit.
Kartoitus
Kartoitus (kuten arvio) on selvitys, joka tehdään rakennetta ja materiaaleja rikkomattomin menetelmin. Tarkoituksena on yksittäisen aiheen, vaurion tai ongelman olemassaolon ja laajuuden selvittäminen, esim. haitta-ainekartoitus, asbestikartoitus tai vesivahingon yhteydessä tehtävä pintakosteuskartoitus.
Katselmus
Katselmus on rakennuksen tai tietyn rakennusosan aistinvarainen, rakenteita rikkomaton yleiskatsaus
tai tarkastus, joka tehdään yleensä ilman tutkimusvälineitä. Kuntokatselmus muistuttaa kuntoarviota,
mutta on sitä suppeampi rakennuksen kunnon tarkastus. Katselmuksesta laaditaan muistio, joka voi
sisältää jatkotoimenpide-ehdotuksia. Yleensä katselmuksella päivitetään aiemmin tehtyä kuntoarviota.
Kunnossapitotarveselvitys
Kunnossapitotarveselvitys on asunto-osakeyhtiölain edellyttämä asunto-osakeyhtiön hallituksen antama
kirjallinen selvitys sellaisista yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitoon liittyvistä tarpeista, jotka
vaikuttavat olennaisesti osakehuoneistojen käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston
käytöstä aiheutuviin kustannuksiin yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden ajalla. Tarkastelun tueksi
ja pohjaksi kannattaa teettää vähintään kuntoarvio ja siihen liitetty PTS eli pitkän aikavälin
kunnossapitosuunnitelma.
Kuntoarvio
Kuntoarviolla tarkoitetaan kiinteistön, rakennuksen, rakennuksessa olevan järjestelmän tai rakennuksen
yksittäisen rakenteen tai rakenneosan kunnon arvioimista pääasiassa aistinvaraisesti ja kokemusperäisesti sekä rakennetta ja materiaaleja rikkomattomin menetelmin.
Asuinkiinteistön kuntoarvion tekee työryhmä, johon kuuluu rakennus-, LVIA- (lämpö, vesi, ilmastointi, automaatio) ja sähkötekniset asiantuntijat. Kuntoarvioon kuuluu kiinteistön korjaustarpeen arviointi ja pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman laadinta. Pintapuolisuutensa takia korjaussuunnitelmia ei kannata perustaa kuntoarviolle, vaan kuntotutkimukselle.
Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä
Asuntokaupan yhteydessä tehtävä kuntotarkastus on pääosin aistinvarainen, pintapuolinen ja rakennetta
rikkomaton tarkastus, jonka tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Myös taloteknisiä järjestelmiä arvioidaan ainoastaan näkyviltä osiltaan.
Mahdollisen riskihavainnon merkityksen selvittämiseksi tehdään pienimuotoisia, rakenteeseen kohdistuvia, yleensä kuntotutkimuksen luonteisia toimenpiteitä.
Kuntotutkimus
Kuntotutkimus tarkoittaa yksittäisen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kunnon
tarkempaa tutkimista. Sen tavoitteena on saada selville mahdollisen ongelman tai vaurion laajuus ja aiheuttaja sekä antaa tarvittavat toimenpide-ehdotukset suunnittelun ja korjauksen tai uusimisen lähtötiedoiksi.
Kuntotutkimuksessa tehdään aistinvaraisten havaintojen ja kuvausten lisäksi rakenneavauksia ja käytetyt
tutkimusmenetelmät ovat usein rakenteita rikkovia. Kuntotutkimusten eri osa-alueille on laadittu ohjeita,
joissa on määritelty tutkimuksen sisältö, laajuus ja suoritustapa.
Sisäilmamittaus, sisäilmatutkimus
Sisäilmatutkimuksessa tutkitaan sisäilmaa ja siihen vaikuttavien tekijöiden pitoisuuksia sekä olosuhteita
mittalaitteilla tai analysoimalla ilmasta, materiaaleista tai pinnoilta kerättyjä näytteitä. Sisäilmamittauksilla
voidaan selvittää esim. suhteellista kosteutta, lämpötilaa, hiilidioksidin, hiilimonoksidin (häkä), haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC), formaldehydin, ammoniakin, radonin, mikrobien ja pienhiukkasten pitoisuuksia sekä melutasoja.
Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi
Sisäilmastoselvitys on olosuhdearviointia varten tehtävä sisäilman laatuun ja sisäolosuhteisiin vaikuttavien rakennus- ja taloteknisten tekijöiden selvitys. Selvitys tehdään kuntoarvio- ja kuntotutkimuskeinoin. Siihen sisältyvät esiselvitys, rakennus- ja ilmanvaihtotekniset tutkimukset sekä tarvittavat biologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden tutkimukset.
Olosuhdearvioinnissa arvioidaan rakennusosien ilmatiiviys ja vuotoilma, rakennusosien riskitekijät, ilmastointijärjestelmä sekä biologiset, fysikaaliset ja kemialliset tekijät.
Tavarantarkastus
Tavarantarkastus voi olla paikallaan kiinteistöjen kuntoon kohdistuvana toimenpiteenä, kun kaivataan ulkopuolisen ja puolueettoman asiantuntijan perusteltua näkemystä esimerkiksi riitatilanteen ennaltaehkäisemisessä tai ratkaisemisessa. Tavarantarkastus ei ole lakisääteistä toimintaa, mutta prosessille (ja tavarantarkastajaksi hakeutumiselle) on laadittu tarkat menettelysäännökset.
Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa
Terveydellisen merkityksen arvioinnissa selvitetään työpaikan terveysvaarojen, haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Kokonaisvaltainen arviointi sisältää rakennuksen olosuhteisiin, työyhteisöön, työntekijöihin, työhön ja työpaikan toimintatapoihin liittyvien tekijöiden tarkastelun.
Rakennuksen tai sen osan terveydellisen merkityksen tilojen käyttäjille voi arvioida lääkäri, ei siis
sisäilman laatua ja olosuhteita arvioiva asiantuntija.
Lähde ja kuva: Senaatti-kiinteistöt