Asiantuntijat Ylelle: Suomi romahti koulutuksen kärkimaan paikalta “tekemällä joukon virheitä”
Yle on selvittänyt syitä, miksi Suomen oppilaat ovat vuosi vuodelta pudonneet Pisa-tutkimusten tuloksissa maailman ykköspaikoilta alemmille sijoille. Vuoden 2018 Pisa-testissä Suomi oli luonnontieteissä kuudes ja lukutaidossa seitsemäs, mutta matematiikassa vasta sijalla 16.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tulosten putoaminen on aiheutunut koulutuspolitiikassa tehdyistä virheistä, joista ensimmäinen tapahtui, kun yli hallituskausien yltäneiden koulutuksen kehittämissuunnitelmien tekeminen loppui Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella. Samalla alkoivat koulutusleikkaukset, ja eri koulutusasteilta leikattiin suoraan ja epäsuorasti satoja miljoonia euroja.
Jyväskylän yliopiston koulutustutkimuslaitoksen johtaja Taina Saarinen toteaa Ylelle, että “suomalaista peruskoulua ei ole suuremmin uudistettu 1990-luvun jälkeen”. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Janne Varjo lisää, että muissa maissa koulutuspolitiikkaa on kuitenkin samaan aikaan muutettu paljonkin.
Ylen mukaan Suomen laskukausi Pisa-tuloksissa on tapahtunut samaan aikaan, kun koulutuksen osuus valtion menoista on pudonnut OECD-maiden keskitason alapuolelle.
Oppimistulosten heikentymisen on arveltu johtuvan osittain älylaitteiden ja sosiaalisen median yleistymisestä, mutta Janne Varjo huomauttaa, että ne ovat käytössä yhtä lailla muissakin maissa.
Opetusneuvos Martti Hellströmin mukaan 1990-luvulla kasvanut yksilönvapaus korosti ääripäitä, koska se ei sovellu tasapuolisesti kaikille. Hän lisää, että suhtautuminen koulutukseen muuttui Suomessa 2000-luvulla, kun koulut alettiin nähdä valmistuslaitoksina työelämään, eikä paikkoina, joissa ihminen voi löytää itsensä ja kasvaa.
Hellström näkee koulutuspolitiikan tärkeimpänä kehityskohteena varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pelastamisen, koska ne luovat pohjaa koko peruskoulun mittaiselle koulupolulle.
Lähde: Yle
Kuva: Pixabay
