Peliarvostelu: Robocop: Rogue City

Olo on erittäin nostalginen, kun kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen näen jälleen lisenssipelin, jonka pääosassa on myös Alex Murphyn nimeä totteleva Robocop-kyborgi. Saman teeman elokuvat on tullut ahmittua moneen kertaan, mutta myös Amiga-aikojen suoraviivaiset räiskintäpelit ovat taannoin löytäneet paikkansa pelikoneestani. Oman aikansa helmi oli vaikea, mutta laadukkaasti toteutettu 3D-maailman Robocop 3, joka julkaistiin jo vuonna 1991 ennen elokuvasarjan kolmatta osaa. Niin yllättävältä kuin se kuulostaakin – 32 vuoden takainen julkaisu sisältää joitakin samoja pelillisiä asioita kuin Robocop: Rogue City.

Heti kärkeen on kuitenkin sanottava, että taannoinen Robocop 3 -julkaisu pelimaailmassa oli oikein onnistunut, mutta elokuvaa harva muistelee lämmöllä – korkeintaan siitä voi puhua nostalgiamielessä. Kuten myös 90-luvun alussa, Rogue Cityn tapahtumapaikkana toimii Detroitin kaupunki, joka on rikollisuuden ja korruptoituneisuuden rappeuttama. Poliisivoimien hallinnasta vastaa yksityinen OCP-yritys, joka pyrkii – kuinkas muutenkaan – maksimoimaan voitot ja ratkaisemaan yhteiskunnalliset ongelmat näennäisesti ja halvalla. Poliisivoimilla riittää siis töitä ylitöiksi asti, joten Robocopia tarvitaan enemmän kuin koskaan. On ilahduttavaa huomata, että Robocop: Rogue City ei ole pelkästään laajamittaiseen räiskintään ja konnien eliminointiin pohjautuva julkaisu, vaan siihen on sisällytetty myös perinteisiä poliisin tehtäviä. Näihin lukeutuu muun muassa valitusten käsittelyä, sakotusta, etsivätyyppistä tutkimista ja sekä kollegoiden että tavallisten kansalaisten välillä tapahtuvaa kanssakäymistä.

Pääpaino Robocop: Rogue Cityssä on silti toiminnalla, joka on suoraviivaista, melko hidastempoista ja hyvin selkeää. Rikollisista selviää melko helposti ainakin toiseksi helpoimmalla eli normaalitasolla pelatessa, kunhan löytää valikosta sopivat säädöt muun muassa tähtäämiseen. Kokeneelle räiskintäpelien ystävälle uutukainen on ollut jopa liian vaisu haasteellisuuden osalta, sillä vain yksi eteen osunut isompi haaste aiheutti muutaman kuoleman noin 14 tuntia kestäneen läpäisyn aikana. Robocop toki kärsii vahinkoa myös perustason konnia kohdatessaan, mutta sen verran pienissä määrin, että peltipoliisin mukana kuljettamat korjauspakkaukset loppuvat harvoin kokonaan – etenkin, kun niitä löytää pienellä tutkimisella lisää tasaisin väliajoin. Etenemistä helpottavat tarinan edetessä myös Robocopin kykypankin tehosteet, joita avataan kokemuspisteillä. Myös välitallennuksia viljellään tiheään tahtiin, joten julkaisija on selkeästi halunnut luoda pelattavan kokonaisuuden.

Robocop: Rogue Cityn kenties paras puoli on siinä, että kukapa ei haluaisi ohjastaa kaikki esteet voittavaa nostalgista hahmoa, ikään kuin saisi itse olla elokuvamaailmasta tuttu konnien kauhu ja lähes pysäyttämätön lainvalvoja, jossa on myös ihmisyyttä jäljellä. Seikkailun oheen kun on sisällytetty taustatarina, jonka keskiössä on luonnollisesti Alex Murphy itse – edesmennyt poliisi, joka on osa Robocop-hahmon syntyä. Syvällisemmällä tasolla Murphyn ollessa tekemisissä ihmisten kanssa tämän identiteetti muokkautuu ihmismäisempään suuntaan valittavien puheenparsien perusteella, joka elävöittää tekemistä taisteluosuuksien välissä. Lisäsisältöä tuovat myös pienet, “syvällisemmän tason” palapelit, joissa ei kuitenkaan voi koskaan epäonnistua. Ne toimivat kevyenä täytteenä ja lähinnä Robocopin kykyjen havainnollistajina.

Kokonaisuutena Robocop: Rogue City on keskimääräistä parempi lisenssipeli. Se on kuitenkin harmittavan lyhyt jopa silloin, kun pyritään saavuttamaan paras arvosana eri alueilla. Tällöin saadaan seikkailulle ekstra-aikaa haalimalla esimerkiksi kaikki todisteet ja suorittamalla kaikki pienimmätkin sivutehtävät – oli sitten kyseessä yhdyskuntapalvelun määrääminen huonotapaiselle teinille tai esimerkiksi järjestyshäiriöön liittyvä tilanne. Tällaiset asiat voivat tuntua pieniltä, mutta ajan kanssa isompi kokonaisuus tuntuu mukavan laajalta. Toiminnan ja räiskinnän ystävät saavat silloin tällöin nyhdettyä lisämateriaalia eteen tulevista haastekohtauksista, joissa Robocop kilpailee toista osapuolta vastaan rikollisia jahdatessa, vaan siinäpä koko paletti lähestulkoon onkin. Päällimmäiseksi jää silti positiivinen maku, sillä julkaisu sisältää juuri ne parhaat puolet, joista kaksi ensimmäistä Robocop-elokuvaakin muistetaan. Suositus etenkin toiminnan ystäville.

Tähdet: 3.5/5.0

Testialusta: PlayStation 5
Saatavuus: PlayStation 5, Xbox Series S|X, PC/Windows
Genre(t): Ensimmäisen persoonan ammuntapeli, seikkailupeli, toimintaroolipeli
Pelaajamäärä: 1
Ikäraja: 18
Kehittäjä: Teyon
Julkaisija: Nacon
Julkaisupäivä: 2.11.2023