Rikolliset käyttävät jo ChatGPT:n tekoälyä – ilmainen verkkokurssi neuvoo, miten siltä voi suojautua

Vaikka tekoälyn uhista on varoiteltu jo tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien alkuajoista lähtien, nämä uhkakuvat eivät ole koskaan tuntuneet erityisen läheisiltä ennen nykypäivää. Nykyään näemme asian toisessa valossa, sillä tekoälyn kehitysaskeleet ovat olleet suuria ja sen merkitys arkikäytössä on laajentunut uusille alueille hyödyllisestä apulaisesta viihteeseen ja taiteeseen.

Kun tekoälyn voimin taidetta generoiva Midjourney-ohjelmisto onnistui huiputtamaan tuomaristoa ja kahmimaan palkintoja, syntyi uusi keskustelu tekoälyn roolista. Pian tuon jälkeen ChatGPT-tekoäly herätti ihastusta kykenemällä vastaamaan ihmisten kysymyksiin älykkäästi ja muodostamalla näistä aitoja keskusteluita. Näistä molemmat ovat toimineet tekoälyn keihäänkärkenä tuomalla tekoälyn edut ja mahdollisuudet osaksi arkipäivää. Valitettavasti tällä kaikella on myös synkkä kääntöpuolensa.

Vaikka ihmisten pelottelu Skynet-tyylisellä, maailman valtaavalla tekoälyllä tuntuu yhä etäiseltä ajatukselta, rikolliset ovat huomanneet tekoälyn mahdollisuudet. Esimerkiksi kyvykkäälle rikolliselle ChatGPT-tekoälyn muokkaaminen omaan käyttöön ja puhumaan sujuvaa Suomea ei ole kaksinen temppu. Tällaisella puolestaan voidaan tehdä entistä älykkäämpiä ja vaikeammin havaittuja huijauksia sähköpostitse, verkkosivuilla tai erilaisissa sovelluksissa. Kun tekoälyllä voidaan huijata ihmistä antamaan käyttäjätunnuksia, salasanoja tai muuta arkaluonteista tietoa, ovat rikolliset jo pahanteossa ennen kuin virhe ehditään huomata.

ChatGPT-tekoälyn tekstintuotto ei kuitenkaan rajoitu vain älykkäisiin vastauksiin, vaan myös haitallisten ohjelmistojen tuottamiseen. Kehittyessään tekoäly voi onnistua selvittämään tietoturvan aukot ja tehdä räätälöityjä hyökkäystoimenpiteitä murtautumisyrityksissään. Kun alati kehittyvä kieli yhdistyy monimutkaisempiin toimintoihin, myös uhkien havainnointi vaikeutuu. Teoriassa tekoäly voisi naamioitua vaikkapa läheiseksi, joka pyytää unohtunutta salasanaa käyttöönsä.

Kyberuhilta turvautumisessa tarvitaankin tehokkaita keinoja. Yksi yleisimpiä on kaksivaiheinen tunnistautuminen, jolloin pelkkä käyttäjätunnus ja salasana eivät riitä palveluun kirjautumiseen. Myös erilaisten salasanojen käyttö eri palveluissa on tärkeää. Yksi yleisimmistä heikkouksista on käyttää samaa salasanaa kaikkialla, jolloin tunkeutuja voi käyttää monia eri tunnuksia väärin saadessaan käyttöönsä yhden ja saman salasanan. Esimerkiksi Android- ja iOS-käyttöjärjestelmän älypuhelimet tarjoavat kumpikin omia salasanojen hallintaohjelmia palveluiden käyttöön, mikä säästää käyttäjän muistamiselta, mutta lisää turvallisuutta.

Lisäksi on yhä tärkeämpää muistaa olla avaamatta tiedostoja, joita ei ole saanut luotetulta taholta. Huolimattomasti ladatun tiedoston avaaminen voi päästää haittaohjelman valloilleen omalla tietokoneella. Tällaisen ongelman korjaaminen taas on työlästä ja usein myös hintavaa. Ennen kaikkea internetin käytössä maalaisjärjen käyttö ja terve epäileväisyys ovat työkaluista tärkeimpiä.