Simracing: Kilpa-ajon huumaa omasta olohuoneesta käsin
Millaista on kilpa-ajamisen tarkka simulointi eli Simracing ja mitä kannattaa ottaa huomioon, kun tätä realismia ja tiimikilpailuja korostavasta lajista innostuu tosissaan?
Simracingissa otetaan huomioon kaikki ajamiseen liittyvät muuttujat, kuten sään vaikutus ajamiseen, polttoaineen ja renkaiden kuluminen, auton säädöt ja niiden vaikutus auton käyttäytymiseen sekä kolareista aiheutuneet vauriot. Simulaattori mahdollistaa realistisen kilpa-autoiluelämyksen ilman oikean kilpa-autoilun rajoitteita, kuten teknisen osaamisen kynnystä tai aika- ja rahainvestointia.
Suomen johtava räätälöityjen tietokoneiden valmistaja ja tietotekniikan verkkokaupan pioneeri Jimm’s PC-Store haastatteli HAVU-kilpapelitiimin toimitusjohtajaa Lasse Salmista ja simracing-manageri Simo Rautavirtaa, joka kertoo, että simracingissa alkuun riittävät pelkkä ratti ja polkimet.
Rautavirran mukaan yhteisö simracingin ympärillä on kehittynyt ja harrastajakunta on kasvanut ja monipuolistunut kuluneiden vuosien aikana. Laji on aikaisemmin ollut suosituin yli 30-vuotiaiden miesten keskuudessa, mutta nykyisin se tavoittaa myös nuoria ihmisiä ja oikean elämän kilpakuskeja.
Entä minkälaisilla varusteilla huipputasolla ajetaan ja mitä siellä menestyminen vaatii? Rautavirran mukaan maailman kovimmalla tasolla oikeastaan kaikilla kuskeilla on alumiinirigi eli ajoteline, jossa on alustassa kiinni ajopenkki, polkimet, ratti sekä näyttö tai näytöt. Moni kuski suosii kolmen näytön kokonaisuutta. Jotkut kuskit ajavat myös VR-laseilla, mutta toistaiseksi kyseessä on vielä selkeä vähemmistö. Lajista kiinnostunut aloittelija pääsee helposti alkuun myös perinteisellä ratin ja polkimien yhdistelmällä.
– Parhaimmat laitteet maksavat edelleen todella paljon, mutta halvemmillakin laitteilla voitettiin vielä muutama vuosi sitten maailmanmestaruuskisoja, Rautavirta kommentoi.
Kaiken kaikkiaan laji on ottanut asemansa niin maailmalla kuin ennen kaikkea Suomessa. Harrastajakunta vaihtelee varhaisteineistä aina eläkeläisiin asti, ja ainakin kansallisesta kärjestä löytyy niin koululaisia kuin kokeneita konkareitakin. Myös aloittelijat ovat tervetulleita mukaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Lajin ympärillä toimii aktiivinen FiSRA-yhteisö. Ainakaan toistaiseksi lajille ei ole ruutulippua näkyvissä.
Lue lisää…
Kun HAVU heinäkuussa 2022 otti Inertia Simracingin siipiensä alle, oli lajiin mukaan lähteminen organisaatiolle uusi aluevaltaus.
Salmiselta kysyttiin, mikä sai HAVUn kiinnostumaan juuri simracingista.
– Olen ollut kiinnostunut simracingista siitä lähtien, kun laji on ollut millään tavalla esillä. Simon kanssa meitä yhdisti yhteinen innostus ja rakkaus lajia kohtaan sekä vahva tahtotila viedä asioita eteenpäin. Taustalla ei ollut pelkkää bisneskulmaa, vaan myös se, miten voimme auttaa näitä junnuja pääsemään mahdollisimman pitkälle ja juuri se oli minulle henkilökohtaisesti merkityksellinen asia, kun lähdimme päätöksiä tekemään, Salminen paljastaa.
HAVUlle yhteistyö on ollut erityisen mieluisa tuodessaan etenkin CS:GO-joukkueestaan tunnetulle organisaatiolle uutta näkökulmaa sekä mahdollisuuksia myös laajentua ja tavoittaa uusia tahoja. HAVUn simracing-tiimi pitää tällä hetkellä kokoonpanossaan noin 20 henkeä, joista noin 7-8 kuskia ajaa maailman kovimmalla tasolla iRacing-simulaatiopelissä. Vaikka rosterin ydinhenkilöt ovat edelleen samoja kuin Inertian aikoina, on liittyminen HAVUun mahdollistanut myös uusia rekrytointeja, kuten esimerkiksi hallitsevan Suomen mestarin Tomi Katilan.
HAVUn simracing-manageri Simo Rautavirta kertoo toimineensa Suomen simracing-skenessä kaiken kaikkiaan noin 12–14 vuotta. Rautavirtaa voi siis pitää eräänlaisena Suomen simracingin keulahahmona tai kuten Salminen häntä kutsuu, ”simracing-faijana”. Rautavirta oli aikoinaan ensimmäisenä Suomessa perustamassa simracing-tiimiä organisaation alle.
– Koko homma lähti siitä, kun vuonna 2016 perustimme Inertia Simracingin. Suomessa ei ollut sellaista organisaatiota, joka olisi tehnyt samaa. Itse ajoin vielä silloin maailman kovimpia sarjoja. Nyt junnut ovatkin menneet jo ohi osaamisessa ja siinä, kuinka paljon he voivat omistaa aikaa kilpailuille, Rautavirta taustoittaa.
Omista kisamuistoistaan Rautavirta muistelee erityisen lämmöllä voittoaan iRacingin ensimmäisissä 24 tunnin kisoissa. Hänen tiiminsä ajoi McLaren GT3:lla, joka vastaa ominaisuuksiltaan suuresti myös nykyaikaisia kilpa-autoja. 24 Hours of Daytona eroaa tavanomaisista yksilösprinttikisoista siten, ettei niissä fokus ole esimerkiksi siinä, kenen auto on nopein kymmenen kierroksen ajan. Sen sijaan keskeisintä on saada auto toimimaan 24 tuntia eri lämpötiloissa sekä suunnitella tiimille kisastrategia. Lisäksi on tärkeää säätää auto siten, että se on kaikkien kuskien ajettavissa, sillä tavanomaisesti kuskien tottumukset ja tarpeet autolle voivat erota toisistaan suurestikin. Siksi tämänkaltaisissa kestävyys- ja tiimikisoissa korostuu etenkin tiimityö, taktikointi ja yhteisen sävelen löytäminen.
Suomessa kisataan paitsi verkossa, myös paikan päällä. Lyhyessä ajassa suuren suosion saavuttanut Rengas Turku 24h oli pari vuotta koronapandemian vuoksi tauolla, mutta vuoden 2022 tammikuussa koottiin jälleen kuljettajat ja tallit yhteen. Siitä huolimatta, että etäisyyttä jouduttiin pitämään muutama vuosi, on simracing kuitenkin hyötynyt koronasta valtavasti. Urheilutapahtumien peruuntumiset ja yleisötapahtumien rajoitukset toivat myös oikean maailman autoilla ajavia kilpakuskeja lisää simulaattoreiden pariin, mikä puolestaan nosti lajin suosiota roimasti. Virtuaaliradoilla nähtiinkin mm. Max Verstappenin ja Kalle Rovanperän kaltaisia taitureita. Tätä Rautavirta pitää tärkeänä merkkinä siitä, kuinka uskollisesti laji jäljittelee todellisuutta.
Lähde ja kuva: Jimm’s PC-Store
