Suomen peliala on yli 3 miljardin euron ja 4 100 työntekijän menestystarina
Suomen pelialalla pyyhkii hyvin, mutta osaajista on edelleen pulaa.
Suomen pelialan etujärjestö Neogamesin julkaisemasta vuosien 2021-2022 kehitystä avaavasta raportista käy ilmi, että maan pelialan yleiskuva on hyvin positiivinen kaikilla mittareilla mitattuna. Alan liikevaihto kasvoi vuonna 2021 noin 3,2 miljardiin euroon. Liikevaihto kasvoi yli 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös vuoden 2022 liikevaihto näyttäisi pysyvän 3,2 miljardissa eurossa. Vuoden 2021 alan liiketulos oli 0,9 miljardia euroa, 2022 tulos ei ole vielä selvillä.
Näillä luvuilla Suomen peliala sijoittuu Euroopan viiden suurimman maan joukkoon ja on johtava mobiilipelien tekijä, jota kuitenkin piinaa jatkuva osaajapula.
Lue lisää…
Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen iloitsee pelialan menestyksestä.
– On huomionarvoista, että Suomen peliala on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt 23 miljardin euron kumulatiivisen liikevaihdon ja maksanut erilaisia veroja Suomeen yli 2,5 miljardia euroa.
– Voidaan siis sanoa, että peliteollisuudesta on tullut tärkeä osa Suomen kansantaloutta.
Kasvava työllistäjä kärsii osaajapulasta
Suomalainen peliala on myös merkittävä ja jatkuvasti kasvava työllistäjä. Vuonna 2022 Suomen peliala työllisti ensimmäistä kertaa yli 4 000 henkeä Suomessa ja ulkomailla. Alan työntekijöiden kokonaismäärän arvioitiin vuoden 2022 lopussa olevan noin 4 100 henkeä. Tekijöiden määrä on kasvanut noin viidellä sadalla vuoden 2020 lopusta.
Myös pelistudioiden määrä on kääntynyt uuteen kasvuun ja suomalaiset pelinkehittäjät perustavat nyt rohkeasti uusia yrityksiä. Vuoden 2022 lopussa arvioitiin olevan 232 aktiivista suomalaista pelistudiota.
Osaajapula on edelleen yksi alan suurimmista haasteista. Alalla ennustetaan vähintään 500 lisätyöntekijän tarvetta seuraavan kahden vuoden aikana. Erikoisosaajia on haastavaa löytää kotimaasta, joten ala rekrytoi paljon kansainvälisiltä markkinoilta ja hyödyntää kansainvälistä etätyötä.
Uudistuminen on pelialan elinehto
Julkaistujen uusien pelien määrä on sen sijaan kääntynyt laskuun. Tämä ei ole huono asia ja johtuu studioiden sopeutumisesta kansainväliseen trendiin, eli game as a service -mallin yleistymiseen. Pelien elinkaari pitenee ja yritykset keskittyvät olemassa olevien pelien jatkokehitykseen.
Suomen peliala tunnetaan mobiilipelien kehittäjänä, mutta PC on jo lähes yhtä suosittu alusta (64 %) kuin mobiililaitteet (66 %). Monialustainen pelikehitys on Suomessa yleistä, sillä 59 prosenttia studioista kehittää pelejä kahdelle tai useammalle alustalle.
Suomalaiset pelikehittäjät tutkivat aktiivisesti pelimarkkinan uusia mahdollisuuksia tekoälyn, web3:n, uusien alustojen, moninaisten ansaintamallien ja käyttäjien tuottaman pelisisällön parissa. Pelistudiot seuraavat aktiivisesti luovan tekoälyn kiivasta kehitystä, mutta käytännön sovellutukset pelinkehityksen prosesseissa ovat vielä kesken. Tekoälyltä odotetaan paljon muun muassa tuotantokustannusten tehostamisessa ja yhä yksilöllisempien pelikokemuksien luomisessa.
Raportin tiedot on kerätty muun muassa haastattelemalla 134 suomalaista pelistudiota. Haastatteluista saatua tietoa on täydennetty muista lähteistä saaduilla tiedoilla. Raportti on englanninkielinen.
