Suomi on tänään Naton täysjäsen – tätä se tarkoittaa

Suomi liittyy 4.4.2023 iltapäivällä Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton viralliseksi täysjäseneksi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tallettaa Suomen liittymiskirjan Yhdysvaltain hallitukselle Brysselissä, jonka jälkeen pidetään lipun nostamisseremonia. Tilaisuudessa presidentti Sauli Niinistö ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pitävät puheet, jonka jälkeen Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa täysivaltaisena jäsenenä Naton ulkoministerikokoukseen.

Alla tiivistelmä, mitä Suomen jäsenyys Natossa tarkoittaa ja miten se tulee näkymään katukuvassa.

Viides artikla

Pohjois-Atlantin sopimuksen viides artikla velvoittaa jäsenmaita tulkitsemaan hyökkäyksen yhtä jäsenmaata vastaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan. Jäsenmaiden tulee auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsentä tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, mukaan lukien sotilaallisen voiman käyttö. Kukin jäsenmaa määrittää itse panoksensa muodon ja laajuuden.

Viidettä artiklaa on käytetty vain kerran, Yhdysvaltoja vastaan 11. syyskuuta 2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen.

Jäsenyyden kustannukset

Eduskunnan valtiovarain­valiokunta on arvioinut, että Nato-jäsenyyden vuotuiset välittömät lisäkustannukset ovat arviolta noin 51 miljoonaa euroa eli 1–1,5 % Suomen nykyisestä 5,1 miljardin euron puolustusbudjetista.

Osa kustannuksia tulee mahdollisista materiaalihankinnoista sekä osallistumisesta nopean toiminnan NRF-joukkoihin ja muihin Nato-operaatioihin.

Suomen edustus

Naton huippukokouksissa Suomea edustaa tasavallan presidentti.

Osallistuminen operaatioihin

Mahdollisissa Nato-operaatioissa ei käytetä varusmiehiä eikä jäsenyys vaikuta asevelvollisuuteen. Naton jäsenmaiden osallistuminen on vapaaehtoista muihin kuin viidennen artiklan mukaisiin yhteisen puolustuksen tehtäviin.

Naton näkyvyys Suomessa ja ydinaseet

Suomeen ei tule erillisiä Naton tukikohtia eikä ydinaseita ilman, että Suomi niin haluaa.

Nato-maista ydinaseita on Yhdysvalloilla, Iso-Britannialla ja Ranskalla. Yhdysvallat on sijoittanut ydinaseitaan Belgiaan, Hollantiin, Italiaan, Saksaan ja Turkkiin.

Naton jäsenyys ei Suomen katukuvassa näy käytännössä mitenkään. Naton lipun käyttäminen on nyt mahdollista, ja sitä todennäköisesti käytetään esimerkiksi Naton pääsihteerin vierailujen yhteydessä.

Työpaikat

Suomalaisilla on nyt oikeus hakea hakea kaikkiin Naton sotilas- ja siviilivirkoihin, myös liiton pääsihteeriksi. Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita on arvioinut Ilta-Sanomille, että Suomeen tarvitaan jäsenyyden myötä yli sata uutta työtehtävää, joista 75–80 % on upseereja ja lopuista suurin osa siviilivirkamiehiä sekä aliupseereja. Ilta-Sanomien mukaan myös esimerkiksi kyberturvallisuuden asiantuntijoita, analyytikkoja ja ohjelmistoinsinöörejä tarvitaan lisää. Heidän palkkansa on noin 5 000–7 000 euroa kuukaudessa.

Suomen ilmatilan loukkaukset

Helsingin yliopiston valtiotieteiden tohtori ja Nato-asiantuntija Iro Särkkä on todennut Ilta-Sanomille, että Suomen ilmatila liitetään osaksi Naton ilmavalvontajärjestelmää, jolloin “pelote Suomen ilmatilan loukkaamiseen kasvaa”.

Naton jäsenmaat

Suomi on nyt osa läntistä puolustusliittoa, johon kuuluu 31 maata: Alankomaat, Albania, Belgia, Bulgaria, Espanja, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Turkki, Unkari, Viro ja Yhdysvallat. Ruotsin hakemus on kesken, koska Unkari ja Turkki eivät ole vielä ratifioineet sitä. Bosnia-Hertsegovina, Georgia, Kosovo ja Ukraina ovat kertoneet tavoittelevansa Nato-jäsenyyttä.

Lähde: Ilta-Sanomat