Teollisuusliitto: Työsuhteiden naamiointi yrittäjyydeksi estettävä – Torjunta hallitusohjelman kärkihankkeeksi

Teollisuusliitto edellyttää työehtojen valvonnan ja rikkeistä seuraavien sanktioiden kiristämistä. Kiinnijäämisriski ja niistä seuraava korvausvelvollisuus ovat liiton mukaan tehokkaita keinoja laittomuuksien ja sopimusrikkomusten ennaltaehkäisemisessä. Työmarkkinajohtaja Virtanen katsoo, että kyse on myös ulkomaalaisen työvoiman käytön hyväksyttävyydestä suomalaisten silmissä.

– Työperäinen maahanmuutto on hyväksyttävä ratkaisu yritysten työvoimapulaan, jos työsuhteisiin sovelletaan suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Jos tuleva hallitus haluaa ulkomaisen työvoiman tuloa Suomeen edistää, työmarkkinoiden pelisääntöihin on kiinnitettävä yhtä lailla huomiota, Virtanen toteaa.

Tapauksia useilla sopimusaloilla

Yrittäjyydeksi naamioituja ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita on todettu aluehallintoviranomaisten tarkastuksissa ainakin teknologiateollisuudessa ja metsätalousalalla. Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen arvioi, että piiloon jäävä osuus hyväksikäytöstä on paljon todettua suurempi.

– Vahvoja epäilyjä työsuhteen ehtojen kiertämisestä tulee esiin useammin keskusteluissa liiton sopimusalatoimitsijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa kuin viranomaiset kykenevät todentamaan ennen toimeksiannon päättymistä, Virtanen sanoo.

Teollisuusliiton tietoon on tullut viime vuonna muun muassa poikkeuksellisen iso viranomaisten todentama tapaus teollisuuskoneiden asennuksiin liittyen. Kyseessä on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piiriin kuuluva työ, jota tehneet ulkomaalaiset työntekijät olivat tehneet työsuhteen sijaan itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Käytännössä todennettujenkin tapausten seuraukset voivat jäädä mitättömiksi Suomeen työntekijöiden näennäisyrittäjinä välittämistä organisoineille ja tästä taloudellisesti hyötyneelle työn tilaajalle. Tarkastusraportin valmistuessa asennuksia työmaalla tehnyt ulkomainen yritys ja sen työntekijät olivat jo poistuneet Suomesta.

– Työntekijöiden palkkasaatavien periminen ja työsuhteen ehtojen laiminlyönnin seuraamusten täytäntöönpano on sen vuoksi erittäin hankalaa, jopa mahdotonta, työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen arvioi.

Virtasen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden tuonti Suomeen näennäisyrittäjinä on organisoitua toimintaa, jossa on mukana sekä suomalaisia että lähtömaissa toimivia osapuolia.

– Toiminimen perustamisessa ja muissa hallinnollisissa asioissa autetaan ihan kädestä pitäen. Tässäkään mielessä kyseessä ei ole henkilön omasta aloitteesta kumpuava yrittäjyys, vaan asema on työn välittäjään nähden alisteinen, Virtanen kertoo.

Metsähallitus hyödyntää kevytyrittäjyyttä

Valtion metsistä vastaava liikelaitos Metsähallitus hyödyntää myös kevytyrittäjyyttä ulkoistaessaan metsänhoitotyötä. Metsähallitus vetoaa toiminnassaan hankintalakiin, vaikka on itse valinnut työsuhteisten metsureiden käyttämisen sijaan siirtyä käyttämään ulkoistettua työvoimaa. Käytännössä nämä usein ulkomaalaiset työntekijät työskentelevät Suomessa kuitenkin Metsähallituksen työnjohdon alaisuudessa, ilman mahdollisuutta myydä palveluitaan muille tilaajille. Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen pitää toimintatapaa kestämättömänä.

– Kyseessä on valtion liikelaitos, jolle on tuottotavoitteen lisäksi asetettu selkeät eettiset, ekologiset ja työllisyyden edistämiseen liittyvät kriteerit, jolloin Metsähallituksella on korostettu velvollisuus toimia vastuullisesti, Virtanen huomauttaa.